- Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, ja ennen tätä hallituskautta sen saattoi saada varsin helposti. Nyt se on palkinto. Uudistusten tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, Rantanen sanoi eduskunnassa torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on tosin juuri perussuomalaisten vaatimuksesta leikannut kotoutumisen määrärahoja ja palveluja.

Kysyttäessä asiasta Rantanen vastasi tiedotustilaisuudessa, että ”rahalla ei voi ostaa kotoutumista, vaikka sitä on vuosien ja vuosikymmenten aikana yritetty”.

Ministeriön tiedotteen mukaan kansalaisuuskokeen kysymykset perustuisivat kaikille yleisesti saatavilla olevaan oppimateriaaliin. Kysymysten aiheina olisivat esimerkiksi keskeinen lainsäädäntö Suomessa, perus- ja ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo sekä Suomen historia ja kulttuuri.

Riittävän yhteiskuntatietouden voisi osoittaa myös suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon.

Muista Pohjoismaista kansalaisuuskoe on käytössä Tanskassa ja Norjassa.

EDUSKUNTAAN lähetettiin torstaina myös muita lakiesityksiä, joilla kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa. Esitykset koskevat maasta poistamista ja maahantulokieltoa sekä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.

Mari Rantanen nosti tiedotustilaisuudessa jälleen esiin myös EU:n ulkopuolisten eli kolmansien ”turvallisten maiden” palautuskeskukset ja esitti näkemyksenään, että ”Eurooppa on ottamassa rajansa takaisin”.

Lakiesityksen suuri käytännön muutos turvapaikkamenettelyssä on, että hakemus jätettäisiin poliisin sijaan Maahanmuuttovirastolle. Samalla valitusaikoja lyhennettäisiin ja oikeudellisen avun saamista rajoitettaisiin ”vain välttämättömiin hallinnollisiin tilanteisiin”.

Vastaanottopalveluiden kestoa rajattaisiin ja niitä annettaisiin kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensi kertaa tai saavat tilapäistä suojelua.

Jatkossa tilapäistä suojelua saavan tulisi tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran ja turvapaikanhakijan 2-4 kertaa kuussa. Turvapaikanhakijan oleskelu voitaisiin kohdentaa tietylle maantieteelliselle alueelle ja vaatia häntä majoittumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa perustuslaillisen liikkumisvapauden rajoittamista.

MAAHANTULOKIELTO voitaisiin määrätä jatkossa ennalta, jos ihminen vaarantaisi turvallisuutta vakavasti.

– Tämä koskisi esimerkiksi terrorismiin liitettyjä henkilöitä, joita emme tietenkään halua maahan, Rantanen kommentoi.

Karkottamispäätös voitaisiin jatkossa panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi, vaikka päätöksestä olisi valitettu. Ehdotus koskee ulkomaalaisia, joilla on oleskelulupa Suomessa työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella.

Sisäministeriön virkakunnan tiedostustilaisuudessa antaman arvion mukaan asia koskee tällä hetkellä tuhannesta kahteen tuhanteen henkilöä vuodessa.

Rantasen mukaan kaikilla ehdotuksilla vahvistetaan kansallista turvallisuutta.

Juttua ja ingressiä muokattu klo 18.24: lisätty Mari Rantasen kommentit ja muita tietoja lakimuutoksista tiedotustilaisuudesta.